keskiviikko 15. lokakuuta 2014

Unta ja lunta


Treenitunnit kasvussa, mutta
kilometrit laskussa.



  



Viimeiset neljä viikkoa on tuntunut kuin pahalta unelta, sillä ensimmäiset 15 päivää meni sairastellessa ja loput on kulunut toipuessa. Onneksi toipuminen on kuitenkin edennyt ja lauantaina lähdetäänkin tämän syksyn ensimmäiselle lumileirille Vuokattiin. Suunnitelmissa oli päästä jo muutaman kerran testaamaan hiihtokuntoa, mutta näillä näkymin kovavauhtisia treenejä pitää vielä välttää. Vielä on kuitenkin riitävästi aikaa päästä huippukuntoon ja tuleva leiritys tarjoaa kyllä riittävän hyvät puitteet hiihtokunnon löytymiseen. Vuokatin jälkeen on viiden päivän lepojakso, jonka jälkeen lähden kolmen viikon mittaiselle lumileirille Vuokattiin (1vko) ja Saariselälle (2vkoa). Mieli on siis toiveikas, mutta valehtelisin jos treenitauko ei olisi ottanut koville. Toisaalta jokaisella on omat haasteensa ja heikot hetkensä ja niistä nouseminen voi joskus saada ihmeitä aikaan. Viimeisen viikon aikana en ole siis voinut rasittaa keuhkoja vielä kovilla hiihtoharjoituksilla, mutta sen sijaan olen pyrkinyt vahvistamaan tasatyöntöä normaalia enemmän eli olen tehnyt matalasykkeistä harjoittelua, joka on kehittänyt tasatyönnössä vaadittavia omainaisuuksia. Tämä on tarkoittanut pientä improvisointia ja uusien treenimuotojen käyttämistä. Viime viikon lauantaina tein esim. käsisalin (1,5h) aamulla ja loppu päivän hakkasinkin halkoja (5-6h). Iltapäivän suorituksista löytyy myös lyhyet videoklipit alla olevaa linkkiä klikkaamalla.

 Videoita halkomistreenistä 


Tämän lisäksi olen polkenut normaalia enemmän maantiepyörällä vastusta käyttäen, kuten yllä olevasta kuvasta näkee. Pyörä lähtee myös mukaan lumileireille taaten näin riittävästi palauttavia lenkkejä. Palautumisen merkitystä ei voi koskaan korostaa liikaa sillä elimistö ei ole kone eikä koskaan muutu koneeksi. Näillä mietteillä siis kohti lumileirejä, joten ei muuta kuin eteenpäin asenteella vaikeuksien kautta voittoon.  

Ei kommentteja: